Bitti

Bitti ja tavu menevät helposti ihmisillä puhekielessä sekaisin, koska tietotekniikan kieli on useimmiten englanti. Englannin kielessä bitti on bit ja tavu byte. Bitin lyhenne on siis b ja tavun B. Tämäkään ei helpota termien toisistaan erottamista. Monille tulee biteistä mieleen esimerkiksi vanhojen pelikonsolien ”bittisyydet”, joilla markkinoitiin kunkin sukupolven konsolin tehokkuutta.

Pelikonsoleiden bittisyys

Konsoleiden tehokkuuteen viittaavat bittisyyspuheet ovat kuitenkin lähinnä markkinointipuheita, sillä bittisyys ei viittaa vain yhteen asiaan tai komponenttiin. Pelikonsoleissa bittisyydellä ainakin alun perin viitattiin kyseisein pelikonsolin suorittimen bittisyyteen. Nykyisten uuden sukupolven pelikonsoleiden kohdalla ei enää juuri puhuta bittisyyksistä. Nykyaikaisissa pelikonsoleissa on useita suorittimia, joiden bittisyyksistä puhuminen ei kerro juuri mitään hyödyllistä.

Bitin tilat

Yhdellä bitillä on olemassa kaksi mahdollista tilaa ja nämä tilat ovat aina toisensa poissulkevia. Nämä tilat merkitään tietokonekielessä joko nollalla tai ykkösellä. Esimerkiksi kahdella bitillä voi olla neljä tilaa jotka ovat 00, 01, 10 tai 11. Mitä enemmän bittejä, sitä enemmän mahdollisia tiloja, tilojen määrä kasvaa siis ekspotentiaalisesti. Samalla logiikalla toimii myös binäärijärjestelmä, johon kaikki nykyiset tietokoneet perustuvat.

Bittimäärät

Bittimääristä käytetään erilaisia yksiköitä, esimerkiksi kun mitataan nopeuksia tietoliikennetekniikassa. Kilobitti (1000), megabitti (miljoona), gigabitti (miljardi) ja terabitti (biljoona). Oikeastihan esimerkiksi kilobitti on 1024 bittiä, mutta pienet erot pyöristetään pois jotta termien käyttäminen olisi yksinkertaisempaa. Lisätietoa siitä miten tietoliikennenopeuksia mitataan käyttäen arvoja kuten bittiä per sekunti, löydät Cisco Technologies artikkelista.

Bittisyydellä usein viitataan myös tietokonegrafiikan värisyvyyteen eli yhden pikselin tallentamiseen käytettävään bittimäärään. Vanhojen tietokoneiden värisyvyydet olivat aluksi 8 bittisiä, sitten 16 bittisiä ja nykyisin yleisesti käytössä on 24 bittinen värisyvyys. Eron tietää jokainen vanhaa tietokoneruutua tuijottanut, värisävyt olivat kaukana nykyisestä. Näytönohjaimista puhuttaessa bittisyydellä viitataan nykyisin muistiväylän leveyteen värisyvyyden sijaan.